Hallituksen EU-politiikka ja meppien arvosanat

Helsingin Sanomat julkaisi 21.12.2017 uutisen, johon oli haastateltu suomalaisia europarlamentaarikkoja. Haastattelussa meppejä pyydettiin arvioimaan hallituksen suoritusta EU-politiikassa kouluarvosanoilla 4-10 ja kolmestatoista mepistä kaikki paitsi Perussuomalaisten puheenjohtaja, europarlamentaarikko Jussi Halla-aho vastasivat lehden kysymyksiin.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk) johtama hallitus sai mepeiltä arvosanaksi keskimäärin 6,67 eli seiskamiikan. Omat arvioivat hieman hellemmin ja oppositio luonnollisesti lätki oikein kunnolla – tosin tässä poikkeuksena oli kaikkien puolueiden oppositio Paavo Väyrynen (???) antaessaan hallitukselle hylsyn eli nelosen. 

No onko se hallituksen EU-politiikka ollut poikkeuksellisen hyvää tai huonoa? Vai jotain siltä väliltä? Minä en sinänsä usko, että nykyinen hallitus tekee tai edes voisi tehdä vähemmän EU-politiikkaa kuin edeltäjänsä – pääministerin työstä noin kolmasosa keskittyy tavalla tai toisella EU-asioihin ja kaikkien ministeriöiden toimialat kytkeytyvät tavalla tai toisella Euroopan unioniin. Onko ongelma kuitenkin enemmän sisältökysymyksissä eli siinä mihin ja miten EU-politiikkaan keskitytään? Niinkin pinnallinen asia kuin poliitikkojen julkinen kommentointi voi vaikuttaa siihen kuvaan, joka kansalaisille välittyy hallituksen EU-politiikasta.

Hallitus sai mepeiltä siis seiskamiikan. Minä olisin valmis antamaan kahdeksikon – jopa kasipuolen. Peruslinja (vaikkakin nihkeä) on sinänsä muuttumaton ja hallitus on viimeisen puolen vuoden aikana selvästi terästäytynyt EU-kysymysten kanssa. Olisi kuitenkin äärimmäisen tärkeää, että mietimme mihin joukkoon asemoidumme Euroopassa. Suhtaudummeko EU-politiikkaan ja Euroopan tulevaisuuteen positiivisesti vai nuivasti? Haluammeko samaan kerhoon nationalismia uhkuvien itäblokinmaiden ja itseriittoisen Tanskan kanssa? Pliis ei. 

Suomen hallituksen EU-politiikan arvosanaa nostaisi merkittävästi se, että lähtökohtana tekemiseen ei olisi nykytilan säilyttäminen tai ainakin mahdollisimman pienet muutokset. Lisäksi yhteisvastuun kategorinen vastustaminen taloudessa on nurinkurista, kun Suomi on samalla eturintamassa vaatimassa yhteisvastuuta puolustuksessa. Eli kehittämällä Euroopan unionia ja toteuttamalla EU-politiikkaa laajemmalla perspektiivillä kuin ainoastaan kansallisen edun näkökulmasta, maan hallituksen EU-politiikan arvosana voisi nousta sinne yhdeksikköön.

Työ on kuitenkin edennyt eli ei muuta kuin tsemppiä niin hallitukselle kuin oppositiollekin EU-politiikan parissa! Yhteinen asia tarvitsee laajaa keskustelua ja erilaisia näkökantoja.
 

akuaarva1

Aku Aarva on Energiakaupungit ry:n toiminnanjohtaja ja European Movement Internationalin hallituksen jäsen. Taustalla vuosikymmen suomalaisella ja eurooppalaisella järjetökentällä johtajana, asiantuntijana ja konsulttina.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu