Parempaa Eurooppaa rakentamassa Eurooppalaisen Suomen toiminnanjohtajan blogi Euroopasta, EU:sta ja Suomesta

Suomen EU-puheenjohtajuus - käännekohta EU:lle?

  • Suomen EU-puheenjohtajuus - käännekohta EU:lle?

Suomen EU-puheenjohtajakausi heinä-joulukuussa 2019 osuu Euroopan unionin ja Suomen kannalta äärimmäisen mielenkiintoiseen aikaan. Iso-Britanninan EU-eron, Brexitin, takia aiempaa aikaisemmaksi osuva EU-puheenjohtajakausi alkaa lähes välittömästi europarlamenttivaalien ja Suomen eduskuntavaalien jälkeen tilanteessa, jossa Suomella ei välttämättä ole hallitusta ja uutta Euroopan komissiota ei ehkä vielä olla valittu. Paljon on siis auki paitsi puheenjohtajakauden käytännön toteuttamisen näkökulmasta myös Euroopan tulevaisuuden kannalta: minkälaista Eurooppaa vaalien jälkeen lähdetään rakentamaan?

Pääministeri Juha Sipilän (Kesk.) johdolla pyöreän pöydän ääreen kokoontuneet poliitikot pyörittelivät Kesärannassa tällä viikolla mahdollisia teemoja Suomen EU-puheenjohtakaudelle. Median tietojen mukaan keskusteluissa on noussut esiin ainakin 15 erilaista teemaa, joista lopulliseen pakettiin mahtuu 3-5 teemakokonaisuutta. Pääministeri nosti yhdeksi suosiota keränneeksi teemaksi kiertotalouden, joka kieltämättä olisi Suomelle varsin hyvin sopiva teema. Mutta mitä muita kärkiteemoja Suomen pitäisi valita?

Suomen EU-puheenjohtajuus, kuten kaikki muutkin puheenjohtajuudet, on puheenjohtamaalle oivallinen tilaisuus maabrändin kehittämiselle. Olen aiemminkin kirjoittanut siitä, että hyvin harvoin kohdalle sattuvasta puheenjohtajakaudesta pitäisi ottaa kaikki irti - aivan kuten Viro teki omalla vasta päättyneellä kaudellaan. Suomessa suhtautuminen on tähän asti ollut hieman varovaisempaa ja toimintaa on ohjannut käytännönläheisyys eikä niinkään halu korostaa Suomen maabrändiä. Tähän on toivottavasti tullut viimeisten päivien keskustelun aikana muutos, sillä EU-puheenjohtajakausi tarjoaa edelleen Suomelle loistavan mahdollisuuden korostaa erityisosaamisalueitamme ja maan hyviä puolia.

Entä ne teemat? Kiertotalouden lisäksi esillä on ollut ainakin koulutus, kestävä kehitys, ympäristö, robotisaatio, digitalisaatio, sisämarkkinat, kauppapolitiikka, arktinen ja pohjoinen ulottuvuus, ihmisoikeudet ja oikeusvaltioperiaate. Hyviä ja kelpoja teemoja kaikki, mutta millä perusteella valinta pitäisi tehdä - poliitikot kokoontuvat parlamentaarisesti, koska vielä ei tiedetä vuonna 2019 työnsä aloittavan hallituksen kokoonpanoa. Kaikilla puolueilla on omat painotuksensa, joten viiden teeman listan rajaaminen voi olla melko vaikeaa. 

Myös kansalaisjärjestöt, yritykset, instituutiot ja muut tahot ovat esittäneet näkemyksiään tulevan EU-puheenjohtajakauden teemoista. Toistaiseksi kyse on ollut pitkälti kabinettivaikuttamisesta, sillä puolueet eivät ole järjestäneet laajempaa kansalaiskeskustelua puheenjohtajakauden teemoista. Tälle voisi olla tilausta. Politiikan tekemisen tavat muuttuvat ja erityisesti EU-politiikka kaipaisi kansalaisten aktivoitumista ja kiinnostuksen lisääntymistä. Saataisiinko suomalaiset innostumaan EU-asioista, jos puheenjohtajakausi suunniteltaisiin ja toteutettaisiin kansalaiset osallistaen? 

Vedonlyöntitoimistot eivät ainakaan toistaiseksi ota vetoja vastaan Suomen EU-puheenjohtajakauden teemoista, mutta oma rivini on seuraava:

1. Kiertotalous

2. Koulutus

3. Robotisaatio

4. Sisämarkkinat ja kauppapolitiikka

5. Ihmisoikeudet ja demokratia

Suomen EU-puheenjohtajuus voi oikein ja tarpeeksi kunnianhimoisesti toteutettuna määrittää EU:n suuntaan paljon enemmän, kuin tällä hetkellä ymmärretään. Oikeilla teemoituksilla voimme nostaa keskusteluun meille tärkeitä asioita, sillä poliittiseen taitekohtaan sattuva kautemme on myös epävarmuuden aikaa. Selkeillä teemoilla Suomi voi luoda narratiivin EU:n ja Euroopan tulevaisuudelle.

Jokerina heitän ilmoille vielä kuudennen teeman: Uusi Eurooppa - kohti tulevaisuutta. Sopiva teema uudelle europarlamentille, uudelle komissiolle ja uudelle Suomen hallitukselle, joiden tehtäväksi jää toteuttaa kansalaisten valitsema Euroopan tulevaisuus.

PS. Viron jälkeen puheenjohtajamaana toimii tällä hetkellä Bulgaria, jota seuraavat järjestyksessä Itävalta, Romania, Suomi ja Kroatia sekä Saksa. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (20 kommenttia)

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Kiertotalous tarkoittaa suomalaisten veronmaksajien rahojen kierrättämistä etelä-Euroopan maissa ja sinne kierto myös päättyy.

Käyttäjän akuaarva kuva
Aku Aarva

Olet tainnnut ymmärtää kiertotalouden väärin, ystäväni.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Sipilän hallituksen ei ainakaan sen omalla harkinnalla pidä yksin määritellä noita puheenjohtajamaana toiminnan ajan aihepiiriä. Selvää on ettei seuraava vaalitulokseen perustuva hallitus ole sidottu millään tavoin tämän hallituksen esittämiin aiheisiin vaan voi hyvin itse nostaa esiin ne politiikan osa-alueet mitkä katsoo oikeaksi.

Mahdollista on sekin ettei tosiaankaan vaalituloksen perusteella ole saatu puheenjohtajakauden alkuun mennessä hallitusta, joten Sipilän hallitus istuu siihen saakka kunnes uusi ottaa vastuun vallankahvasta.

Sipilän tulisi nostaa jo hyvissä ajoin muutoinkin kansalaisten keskusteltavaksi EU:n tulevaisuuteen liittyvät kysymykset ja etenkin päättäjien ottamaan huomioon kansalaisten tahtotila.

Käyttäjän akuaarva kuva
Aku Aarva

Pääministeri Sipilä edistää tätä Suomen EU-puheenjohtajakauden suunnittelua parlamentaarisesti eli paikalla olivat myös oppositiopuolueiden edustajat. Samaa mieltä toki myös siitä, että nämä teemat olisi hyvä alistaa laajemmalle kansalaiskeskustelulle, jota mm. me edistämme :)

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Hyviä teemoja blogisti nostaa esille, itse lisäisin siihen vielä Eurooppaa riivaavaa nuorisotyöttömyyden. Riippumatta seuraavan hallituksen kokoonpanosta suomalaisilla poliittisilla puolueilla, persuja lukuunottamatta, tuntuu olevan varsin yhtenäinen näkemys Suomen EU-politiikasta ja vahvan selkänojan sille poliitiikalle antaa suomalaisten mynteinen suhtautuminen EU:n joka on EU-alueen korkeimpia.

Käyttäjän akuaarva kuva
Aku Aarva

Nuoristyöttömyys ja korostetusti vielä nuoret työttömät miehet ovat valtava haaste Euroopalle - erityisesti Etelä-Euroopan maille. Myös Suomessa on nuorisotyöttömyyttä, jolle pitäisi pystyä tekemään jotain. Päämärättömyys aiheuttaa valtavasti ongelmia ja on kasvualusta ääriliikehdinnälle.

Suomalaisten suhtautuminen EU-politiikkan ja unioniin antaa vahvan selkänojan, mutta mielestäni me tarvitsemme myös yli eduskuntavaalikausien ulottuvan EU-vision Suomelle. Minkälaista EU:ta olemme rakentamassa? :)

Käyttäjän HaMi kuva
Hannu Rautomäki

Kuinka Suomi voisi puheenjohtajuudellaan vaikuttaa Euroopan nuorisotyöttömyyteen, kun oma kansallinenkin nuorisotyöttömyys on sivuutettu vaikenemalla?
2011:
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/110547-vakava-ilm...

Käyttäjän akuaarva kuva
Aku Aarva

Nostamalla aiheen keskustelun keskiöön puheenjohtajakaudellaan. Vaikenemisen kulttuuri loppuu, kun asiat nostetaan esille!

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Suomessa on perinteisesti ulko-ja turvallisuuspolitiikka ollut yli vaalikausien kestävää hallituksen kokoonpanosta riippumatta pitkälle tähtäävää ja johdonmukaista ja tätä samaa toivon, kuten blogistikin, toteutettavan myös Eurooppapolitiikassa, se antaa Suomen EU-politiikalle uskottavuutta ja on omiaan myös lisäämään vaikutusvaltaamme EU:n sisällä.

Käyttäjän akuaarva kuva
Aku Aarva

En olisi voinut sanoa tätä itse paremmin. Johdonmukaisuutta löytyy monilta politiikan sektoreilta ja sitä kaivataan lisää EU-politiikan linjoihin. Hyvä!

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Kiertotaloutta edustaa myös siirtolaisuus, siirtolaiset rantautuvat etelä-Euroopan maihin joka kierrättää nämä keskiseen sekä pohjoiseen Eurooppaan jonne nämä jäävät. Aivan turha luulla että suomalaisilla olisi yhteinen näkemys EU:n suunnasta, mutta muutos tapahtuu EU:n demokraattisissa maissa joissa kansalaiset eivät anna vedättää itseään. Sipilä ei keskustelua halua eikä media sen perään kysele josta osoituksena tämä täysi hiljaisuus Donald Tuskin käynnistä ja tuosta eilisestä EU tulevaisuuskeskustelusta.

Käyttäjän akuaarva kuva
Aku Aarva

Minä en tunnista kuvaustasi kiertotaloudesta enkä jaa kyynistä lähestymistapaasi pääministeri Sipilään. Mielestäni Tuskin vierailusta uutisoitiin hyvinkin laajasti ja pääministerin tulevaisuuskeskustelut ovat tärkeitä.

Enemmän voidaan kuitenkin vielä tehdä ja tässä kansalaiskeskustelun lisäämisessä EU:n tulevaisuudesta, Suomen linjasta ja meidän puheenjohtajakautemme painotuksista on kyse pienistä panostuksista. Vaikutukset voivat kuitenkin olla merkittävät!

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"pääministerin tulevaisuuskeskustelut ovat tärkeitä."

Mistä mediasta nämä eiliset EU-tulevaisuuskeskustelut löytyvät?

Käyttäjän akuaarva kuva
Aku Aarva

En nyt kauhean paljon nähnyt tähän vaivaa, mutta:

Sipilä ja Tusk: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005603288.html

Sipilän tulevaisuuskeskustelu Oulussa: http://www.unifi.fi/uutiset/oulussa-keskusteltiin-...

Sipilän tulevaisuuskeskustelu Turussa: https://www.varsinais-suomi.fi/fi/europedirect/aja...

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

HS on maksumuurin takana ja tuon linkin kautta avautui vain Tuskin näkemys terästulleista, ei mitään Sipilän ulostuloa tai alkeellisintakaan aloitetta keskustelun avaamiseksi EU:sta.

Juha Hämäläinen

Näen oleellisina asioina vain neljä.

1. EUn kansalaisten varallisuuden merkittävä nosto.

Tällä ratkotaan lukuisia edessä olevia ongelmia, joita on kuviteltu hoidettavan tulonsiirroilla valtioiden välillä ja yksilöiden kesken.

2. Työllisyysongelman ratkaisu uusilla malleilla.

Työttömyys tulee olemaan krooninen laaja ongelma, joka on ratkottava muuttamalla radikaalisti tapoja, joilla ihmiset saavat elantonsa. Aikansa elänyt täystyöllisyyden tavoite ja työmarkkinoilla kilpailu harvoista töistä ei voi jatkua.

3. Globaalin talousjärjestelmän täysremontti.

Nykyinen globaali finanssikapitalismi ja massiivinen veronkierto ajaa maailman lopulta tuhoon. Sen tilalle on kehitettävä toimivia sekatalousmalleja ilman ismeja.

4. Siirtolaisuuden määrärajoitukset tälle vuosisadalle.

Tämä on oleellinen suunnitteluparametri, jota ei voi jättää vuosi kerrallaan ihmeteltäväksi. Siirtolaisvirrat tulevat olemaan pakostakin niin suuria tulevina vuosikymmeninä, ettei asiaa ratkota nykyisellä politiikalla eli vaikenemalla ja tukkimalla suut.

Muut listaamasi detaljijutut hoituvat itsestään vanhalla rutiinilla.

Käyttäjän akuaarva kuva
Aku Aarva

Hyviä nostoja Juha,

mutta ehkä hieman yksinkertaistettuja painotuksia kuitenkin. Esimerkiksi EU:lla ei ole suoraan keinoja nostaa kansalaisten varallisuutta. EU:n tehtävä on mahdollistaa esimerkiksi yritystoiminta ja kauppa siten, että varallisuus kasvaa.

Työllisyysongelman ratkaisu uusilla malleilla - mitä malleja esität?

Globaalin talousjärjestelmän täysremontti. No. EU:lla on toki globaali rooli, mutta kapitalistinen markkinatalous voi olla silti liian suuri pala jopa EU:lle.

Siirtolaisuus. Kansojen vapaa liikkuvuus EU:n sisällä tuottaa omat haasteensa, mutta siitä on kiistatta enemmän hyötyä kokonaisuutena. Mitä tulee muuttoliikkeeseen EU:n rajojen ulkopuolelta EU:n sisälle niin siinä on tehtävä enemmän töitä. EU:n on noudatettava omia sopimuksiaan ja tehtävä globaalina valtana töitä sen eteen, että olot Afrikassa ja Lähi-Idässä paranevat eikä painetta muuttoliikkeelle ole niin paljon.

Hyviä ajatuksia, mutta niiden ratkaisut muodostuvat mielestäni pitkälti niistä detaljeista, jotka kuittasit olankohautuksella.

Juha Hämäläinen

Lyhyesti:

Varallisuus kasvaa nostamalla työntekijöiden osuutta yritysten tuottojen jaossa.

Demokratiaa ei ole ilman, että talouselämään voidaan puuttua demokratian kautta. Se tarkoittaa käytännössä mm sitä, että globaalien yritysten nykyinen vapaus toimia miten lystäävät poistetaan niiltä.

Globaali kapitalismi on siis saatava kuriin. Se on helppo aloittaa estämällä kaikki rahaliikenne veroparatiiseihin. Siis kaikki rahaliikenne.

Työllisyys voidaan hoitaa osoittamalla työttömille työ julkishallinnosta vastikkeena työttömyyskorvauksista ja sosiaalituista. Töitä on määrättömästi. Nyt maksamme Suomessa sadoilletuhansille siitä, etteivät he tee mitään.

Massamuuttoon on ensimmäinen lääke muuttovirran pysäyttäminen EUn rajoilla. Jollei tähän pystytä niin Schengen-sopimus päivitettävä. Se tehtiin alunperin vain EUn kansalaisten ja luvallisten turistien vapaata liikkuvuutta varten eikä massamuuton vapaata seilaamista varten EU-alueella.

Sopimukset uusittava ja, jos ne eivät toimi niin niitä ei tule noudattaa vaan niistä irtisanoudutaan.

Kaikki hyvinkin yksinkertaista myös detaljitasolla. Lääkkeitä löytyy kyllä joka lähtöön.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Paljon odotuksia ilmassa, mutta kannattaisi vähän miettiä mikä on ollut Suomen kanta. Se on järjestään ollut sama kuin Saksalla.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

EU on kuollut ja korruption täyttämä hidaste Euroopalle, ainoa mahdollisuus on rakentaa uusi vapaakauppa-alue ilman epädemokraattista komissiota.

Toimituksen poiminnat