EU27:n integraatio syvenee ja budjetti kasvaa – mitä tekee Suomi?
Euroopan komissio ehdotti keskiviikkona 2.5.2018 EU:lle vuosiksi 2021-2027 pitkän aikavälin talousarviota (MFF). Budjetin kooksi komissio esittää noin 1 135 miljardia euroa (v. 2018 hintatasolla) eli 1,11 % Brexitin jälkeisen EU27:n bruttokansantulosta. Nykyisin budjetti on ollut keskimäärin 1 %:n verran EU28:n bruttokansantulosta ja kokonaiskasvun arvioidaan olevan noin 12 miljardin euron verran.
Budjettia halutaan siis kasvattaa – vaikka Brexit eli nettomaksaja Iso-Britannian EU-ero lähestyy ja jo nykyisellään monissa EU-jäsenmaissa populistiset puolueet syyttävät Euroopan unionia kansallisvaltioiden rahojen varastamisesta. On todennäköistä, että myös Suomen maksuosuus kasvaisi nykyisestään, mutta taakanjako tarkentuu vasta maataloustukien ja koheesiorahojen jakoperiaatteista päättämisen jälkeen. Vaikka Suomi ei ole EU:n suurimpia nettomaksajia vaan itseasiassa toiseksi pienin, niin tasaisen taakanjaon mukaan Suomen nettomaksuosuus kasvaisi noin 220 miljoonalla eurolla.
Kuulostaako pahalta? Onko tässä mitään järkeä?
Paljonkin. Euroopan komission budjettiesityksessä merkittävä osa kasvusta johtuu tehtävistä, joita jäsenmaat – Suomi mukaanlukien – ovat vaatineet EU:n kannettavaksi. Näihin lukeutuvat muun muassa rajavalvonnan ja yhteisen puolustuksen kehittäminen sekä opiskelijoiden liikkuvuutta lisäävän Erasmus+-ohjelman budjetin tuplaaminen. Äärimmäisen tärkeitä kansalaisten arkeen vaikuttavia investointeja, jotka kannattaa tehdä yhdessä eikä kansallisella tasolla.
Lisäksi komissio esittää leikkauksia ja muutoksia rahoitusperusteisiin. Komissio haluaa yhdistää Euroopan kehitysrahaston EU:n talousarvioon ja mahdollistaa siten rahoituksen kohdentamisen Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maihin aiempaa notkeammin. Komissio esittää myös maataloustukien ja koheesiorahojen leikkausta noin viidellä prosentilla, jolloin maataloustukien osuus EU-budjetista laskisi alle kolmannekseen (vihdoin). Myös EU:n ohjelmien määrää aiotaan supistaa ja siten vähentää rahoituksen hakukierroksia ja byrokratiaa Brysselissä.
Suomen ja kaikkien demokraattisten EU-jäsenmaiden kannalta budjettiesityksen tärkein uudistus on rahoituksen ja oikeusvaltioperiaatteen sitominen toisiinsa. Puolan ja Unkarin kaltaisten oikeusvaltioperiaateetta uhkaavien maiden toimintaan voidaan esityksen pohjalta puuttua määräenemmistöpäätöksillä yksimielisyyden sijasta. Jatkossa rahoitusta voidaan leikata mailta, jotka eivät kunnioita eurooppalaisia arvoja.
Hyvin karkeasti arvioiden yksittäisen suomalaisen nettomaksuosuus Euroopan unionille kasvaisi esityksen pohjalta noin 10 eurolla vuodessa. Yhteensä yksittäinen suomalainen maksaisi siit jatkossa noin 100 euroa EU:lle. Suomen hallitus on jo linjannut, että Brexitin aiheuttama budjettivaje pitää täysimääräisesti vähentää EU:n budjetista – tätä ei nyt esitetä tehtävän vaan päin vastoin budjettia halutaan kasvattaa. On mielenkiintoista nähdä, miten istuva hallitus reagoi esitykseen.
Henkilökohtaisesti pidän komission ehdotusta hyvänä, mutten odota sen toteutuvan sellaisenaan. Budjetti on melko kireällä otteella toteutettu ja uudistushenkinen esitys komissiolta, joka haluaa aidosti nähdä Euroopan unionin kehittyvän yhtenäisemmäksi ja tehokkaammaksi työkaluksi jäsenmailleen. Matka esityksestä uudeksi budjetiksi on kuitenkin pitkä ja pelkään, että suomalaiset poliitikot eivät kykene erottamaan metsää puilta vaan takertuvat korotukseen huomioimatta mitä investoinnilla saadaan.
PS. Nettomaksuosuus on typerä termi. Suomalaiset saavat Euroopan unioniin investoimansa rahat takaisin moninkertaisesti vapaan liikkuvuuden, vapaakauppa-alueen, euron ja Euroopan unionin ylläpitämän vakauden ansiosta
”Nettomaksuosuus on typerä termi. Suomalaiset saavat Euroopan unioniin investoimansa rahat takaisin moninkertaisesti vapaan liikkuvuuden, vapaakauppa-alueen…”
Nämä olivatkin ilmaisia ennenkuin EU keksi rahastaa ja euro se vasta kalliiksi on tullut. Paljonkos EU maksaa kun Suomi valvoo Venäjän vastaista rajaa eli pitääkö meidän maksaa muillekin maille ulkorajojen valvonnasta?
Ilmoita asiaton viesti
Ilmaisia? Höpöhöpö. EU on keskeinen tekijä sille, että tänä päivänä EU-jäsenmaiden kansalaiset voivat vapaasti matkustaa Euroopassa ja vapaakauppa-alue on yksi suomalaisten pk-yritysten kansainvälistymisen edistäjiä ja mahdollistajia.
EU:n puolustusyhteistyö ja yhteinen rajavalvonta on valtava etu Suomen kaltaiselle pienelle maalle, jolla on pitkä ulkoraja itään. Se tuo tukea ja turvaa mm. kalustohankinnoissa, huoltovarmuudessa ja maailmanpolitiikan turmoilissa.
Ilmoita asiaton viesti
Ei ennen EU:ta tarvinnut maksaa vapaasta liikkumisesta, autolla liikuttiin Euroopassa eikä ueimmilla rajoilla edes pysäytetty ja pyydettiin vilauttamaan passia. Nyt Suomi maksaa itse Venäjän vastaisen rajan valvonnasta ja meiltä vaaditaan rahaa myös muiden ulkorajojen valvontaan. Suomi on pelkkä häviäjä EU:ssa koska omat politikkomme eivät aja Suomen etua kuten Ruotsi, Tanska, Itävalta ja monet muut EU maat.
Ilmoita asiaton viesti
Aku, ”EU27:n integraatio syvenee ja budjetti kasvaa – mitä tekee Suomi?” Sen sijaan, että Suomi kiistelee EU-maksuosuudesta, sen tulisi keskustella EU:n ns. Valkoisen kirjan skenaarioista: minkä skenaarion Suomi valitsee? Aiheesta tulee käydä laaja keskustelu eduskunnassa. Ks. alla EU:n ns. Valkoinen kirja:
https://ec.europa.eu/commission/white-paper-future…
Ilmoita asiaton viesti
Hei Kirsi,
erinomainen huomio, josta olen varsin samaa mieltä! Keskustelua on kyllä käyty valkoisesta kirjasta ja myöhemmästä Junckerin kuudennesta skenaariosta viimeisen vuoden puolentoista aikana. Konsensusta EU:n suunnasta ei kuitenkaan olla kansallisesti saatu aikaan – mihin Suomi ja suomalaiset haluavat EU:n etenevän on avoin kysymys.
Ilmoita asiaton viesti
Brexitin takia Suomen maanviljelijät kääntävät nyt sen toisenkin taskun nurin:
– -[Satosen mukaan] maatalousrahojen kohtalosta neuvoteltaessa Suomen on harjoitettava ”aktiivista edunvalvontaa”. Komissio ehdottaa, että maataloustukien osuus budjetista pudotetaan nykyiseltä 37 prosentin tasolta noin 32,5 prosenttiin. Komissiosta arvioidaan, että suomalaisviljelijät voivat varautua suorien tukien putoamiseen noin viidellä prosentilla.”
Lähde (HS-verkkouutiset):
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005664585.html
Ilmoita asiaton viesti
Brexitin takia, mutta myös muutenkin maataloustukijärjestelmää on syytä tarkastella. Maataloustuet ovat lähes 40 % EU:n budjetista – voisiko tätä harkita vähennettävän? Mielestäni kyllä. Järjestelmä voi olla sama kaikille ilman, että rahat kiertävät EU:n kautta. Kansalliset tuet, yhteinen tukijärjestelmä?
Ilmoita asiaton viesti
> Suomen hallitus on jo linjannut, että Brexitin aiheuttama budjettivaje pitää täysimääräisesti vähentää EU:n budjetista – tätä ei nyt esitetä tehtävän vaan päin vastoin budjettia halutaan kasvattaa. On mielenkiintoista nähdä, miten istuva hallitus reagoi esitykseen.
Tässä kahakassa sinisillä on hyvä tilaisuus pudottaa kannauksensa nollaankin prosenttiin 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Naapurimaassa Ruotsissa pannaan julkisesti korotuksille hanttiin. Eivät tule missään nimessä hyväksymään 35% korotusta maksuihin. Ruotsalaisten rinnalla ovat myös Tanska, Hollanti ja Itävalta. Kirjoittaa SVT. Saksa ja Ranska ovat lisämaksujen kannalla, selvä se.
Missä on sitten piskuinen Suomi ?
https://www.svt.se/nyheter/ekonomi/magdalena-ander…
Ilmoita asiaton viesti
Tästä tulee pitkä ja kivinen neuvottelujen tie 🙂 Missä on piskuinen Suomi? Eiköhän se ole pitkälti noiden muiden vastustajien kanssa samassa ryhmässä. Lyhytnäköistä politiikkaa.
Ilmoita asiaton viesti
”Missä on sitten piskuinen Suomi ?”
Ajopuuna, ilman omaa tahtoa.
Ilmoita asiaton viesti
Yle kertoi, että Sipilä oli ollut myötämielinen komission esityksen suhteen (vaikka hallituksen linjan pitäisi kai olla tiukka toiseen suuntaan). Tämän voi selittää joko suomalaisten yleisellä herranpelolla ja isompien tahtoon alistumisella, tai ehkä sillä, että Sipilä haluaa välttää kaikkia mahdollisia konfliktin poikasiakin, jotta omat mahdollisuudet eurouraan pysyvät hyvinä. Ehkä Sipilä uskoo myös siihen usein toistettuun fraasiin, että pitää olla niissä pöydissä, joissa päätetään (vaikka ei saisi itse vaikuttaa päätöksiin), eli kaveripiirin hyväksyntä ja lautanen Merkelin ja Junckerin välissä kiinnostavat. Yksi mahdollinen selitys olisi vielä se, että keskusta ja kokoomus puijaavat sinisiä, ja vain teestekntelevät jarruttelevansa EU:n budjetin ja vallan kasvattamista.:-)
Ilmoita asiaton viesti
En tiedä itkeäkö vai nauraa, kun luin alla olevan ”veret seisauttavan normienpurku-uutisen”!:
”Nautaeläinten ilmoitusaikoihin helpotusta osana byrokratiatalkoita” (Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 2.5.2018):
”Nautaeläinten tapahtumailmoitusten tekeminen helpottuu. Erillistä nautaeläinluetteloa ei enää tarvitse ylläpitää, jos tekee tapahtumailmoitukset (esim. eläimen syntymä tai poisto) sähköisesti 7 päivän kuluessa suoraan nautarekisteriin.
Tähän saakka eläimiä koskevat tapahtumat on pitänyt merkitä nautaeläinluetteloon viimeistään kolmantena päivänä tapahtumasta. Muutos koskee sähköistä rekisteriä hyödyntäviä tiloja, joita on valtaosa tiloista. Lomakkeella ilmoittavia eläintenpitäjiä muutos ei koske.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän mukaan muutos on osa hallituksen byrokratiatalkoita.
– Olen norminpurun hengessä yhdessä ministeriön virkamiesten kanssa kiertänyt kenttää ja kuullut viljelijöiden huolia tiukoista eläinten rekisteröintivaatimuksista. Yksi keskeisimmistä on ollut vaatimus ilmoittaa nautojen tapahtumatiedot 3 vuorokauden kuluessa joko tilaluetteloon tai nautarekisteriin. Olemme selvittäneet asiaa ja arvioineet, että digitalisaatio tälläkin alueella on edennyt paljon ja aika on kypsä sääntöjen muuttamiseksi.
– Tästä vaatimuksesta on myös aiheutunut tarpeettoman paljon sanktioita tiloilla. Nyt tilanne helpottuu selvästi, Leppä sanoo.
Luonnos asetusmuutokseksi lähtee lausunnoille vielä tällä viikolla. Asetus on tarkoitus saattaa takautuvasti voimaan vuoden 2018 alusta ja se otetaan huomioon kuluvan vuoden valvonnoissa. Ruotsissa on vastikään tehty vastaava muutos.” – –
Lähde:
http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publish…
—
Samana päivänä uutisoidaan, että EU:n suoria maataloustukia aiotaan pienentää n. 5 %:lla!
Ja vain murusia tippuu maajusseille EU-herrojen notkuvista pitopöydistä ”normien purku talkoina”!
Ilmoita asiaton viesti